 |
GRENMAN syntyi siemenkylvöstä Rantakylän kartanossa lähellä Mikkeliä noin v. 1850. Nykyisen nimensä lajike sai silloisen kartanon omistajan mukaan vasta v. 1894, kun pomologi B. Lindberg vei omenia Pietarin kansainväliseen hedelmänäyttelyyn. Puuta on lisätty 1900-luvulla maassamme runsaasti, eritoten Savossa. Grenman onkin kestävä vielä V-vyöhykkeelläkin ja vaatimaton maaperään nähden. Puu kasvaa hillitysti ja jää pienehköksi ja tanakaksi, latvuksen muodostuessa vanhemmiten leveäksi. Oksakulmat ovat kestävät, eikä puulle kannata tehdä typistysleikkauksia. |
Puu kukkii varhain keväällä ensimmäisten joukossa, joten sen pölyttävät kumppanit tulee olla myös kukinnaltaan aikaisia, kuten Sokerimiron, Dolgo ja Harlamovski, ristipölytyksen onnistumiseksi. Kukinta kestää vain viikon. Puu tulee satoikään melko varhain ja tekee paljon omenia. Satomäärä ei kuitenkaan nouse suureksi pienen omenakoon vuoksi.
Hedelmä on kooltaan kauniin litteänpyöreä ja pieni. Pohjaväri on ruskeankellertävä kyljessään laajalti ruskeanpunaista helakanpunaisin juovin.. Maultaan se on mehevän viinihappoista ja mausteisen makeaa. Lajike on hyvin terve. Sato kypsyy syyskuun loppupuoliskolla ja säilyy 1 – 2 kuukautta, eivätkä ole herkästi varisevia. Ne eivät ole arkoja kolhuille. Grenman on korkealaatuinen pöytähedelmä, jota voi käyttää myös mehujen ja viinien raaka-aineena.
Lajike kasvaa Kotitaimen näytetarhassa Tuusniemellä, ja kukkinut vuosittain runsaasti.
