ANTONOVKA on tunnetuimpia lajikkeitamme niin kotipuutarhoissa kuin ammattiviljelmillä. Lajike on hyvin vanha ja kotoisin Ukrainasta, mistä venäläinen hedelmänviljelijä Krasnoglasov toi sen Moskovan lähelle taimistoonsa. Aluksi sitä kutsuttiinkin nimellä Krasnoglasov , ja lajikkeen levittyä Saksaan se sai nimekseen Champagne. Se levisi jo 1800-luvulla ympäri Venäjää ja Itämeren valtioihin. Suomeenkin Antonovkaa istutettiin jo noin 1840-luvulla Valamon luostarin hedelmätarhaan, ja ehkä jo sitä ennen ainakin Viipurin seudulle ja Artjärvelle.

Myöhemmin lajike on levinnyt Skandinaviaan, Brittein saarille ja 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan ollen tunnetuimpia omenalaatuja maailmassa. Kokemuksesta tiedetään sen olevan kestävä IV-vyöhykkeelle saakka, jopa pohjoisempanakin. Istutuspaikkaan on viisasta kiinnittää tavallista enemmän huomiota, koska pitkästä kokemuksesta tiedetään sen talvenkestävyyden järkkyvän pitkän ja kuivan kesän jälkeisestä runsassateisesta syksystä.

Puu kasvaa hillitysti ja latvuksesta tulee harva ja matalahko. Oksakulmat ovat avoimet, mutta siitä huolimatta puuaines voi antaa sadon painosta periksi, joten taimen oksien typistäminen olisi tarpeen samoin oksien tuenta satovuosina.

Kukinta on keskiaikainen kestäen 13 – 19 päivää ja sen siitepöly on hyvin itävää. Antonovkalle sopivat pölyttäjiksi mm. Valkea Kuulas, Sävstaholm, Lepaan Meloni ja Kanelit. Se voi tehdä joskus myös siemenettömiä hedelmiä. Puu antaa omenia jo pari vuotta istutuksesta ja sadoista tulee myöhemmin runsaita, joskin sadon määrä vaihtelee vuorovuosin. Nuorestakin puusta voi saada yleensä 20 – 50 kg ja myöhemmin noin 100 kg omenia.

Hedelmä on keskikokoinen tai suuri n. 100 g. Väriltään ne ovat vihreitä tai hyvin kypsyttyään lähes sitruunankeltaisia, jolloin kylkeen voi muodostua punerrusta. Maku on yleensä voimakkaan happoinen, mutta lämpiminä syksyinä puussa kypsyttyään miedontunut ja lievämausteinen. Omenat eivät ole alttiita varisemaan, mutta varastossa voivat saada varastolaikkua. Lajike on muutoin terve. Sato poimitaan pakkasten alta syys-lokakuussa ja ne säilyvät varastoituna jouluun. Antonovka kypsyy harvoin hyväksi pöytäomenaksi, mutta talousomenana se parhaimpia. Ammattiviljelyksillä sitä tuotetaankin teollisuuden tarpeisiin. Sisältämänsä pektiinin ansiosta siitä saa hyvää marmeladiakin.

Lajike on istutettu Kotitaimen näytetarhaan v. 1997, ja antoi ensisatonsa v. 2000.

Suomessa esiintyvät myös lajikkeet 600-gr Antonovka, Antonovka Kameniza (syysomena) , Antonovka Safrannoje, Puna-Antonovka (uutuuslajike Piikkiöstä, syysomena) sekä kuvassa oleva Talviantonovka (kestävä, muttei ehdi kypsyä Keski-Suomessa)